Herculaneum – Vesuviuksen juurella, Pompejin varjossa

Yleiskuva Herculaneumista, taustalla Vesuvius.
Etualalla antiikin Herculaneum, sen takana moderni Ercolano ja taustalla Vesuvius.

Kaikki tietävät Pompejin. Samassa Vesuviuksen tulivuorenpurkauksessa vuonna 79 jKr. peittyi kuitenkin tuliperäiseen ainekseen myös myös muita kaupunkeja. Pompejin jälkeen suurin niistä oli meren rannassa Vesuviuksen juurella sijaitseva Herculaneum. Kaupunki oli nimetty myyttisen sankarin Herkuleen mukaan. Kuten Pompejissa myös Herculaneumissa aika pysähtyi tulivuorenpurkaukseen, ja vulkaaniseen materiaaliin hautautunut kaupunki jäi sellaisenaan lepäämään maan alla sadoiksi vuosiksi.

Herculaneumia ja ylhäällä taustalla modernia kaupunkia.

Kevään 2018 Napolin matkalla Saaran kanssa aloitimme rauniokaupunkeihin tutustumisen Herculaneumista. Pompejia pienempänä kohteena se on helpompi hahmottaa. Paikalle pääsee Napolista helposti paikallisjunalla. Samalla junalla pääsee myös reilun kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaan Pompejiin.

Sypressien reunustama tie Herculaneumin arkeologiselle alueelle.

Nykyinen Ercolanon kaupunki sijaitsee Herculaneumin raunioiden päällä. Herculaneum löydettiin 1700-luvulla muutama vuosi ennen Pompejia. Arviolta neljäsosa Herculaneumista on tähän päivään mennessä kaivettu esiin. Suurin osa on vielä maan alla.

Vesuviuksen vuoden 79 purkauksessa vuoren huippu räjähti ilmaan ja vuoren muoto muuttui. Purkaus synnytti 30 kilometriä korkean pyroklastisen tuhkapilven. Tässä vaiheessa hohkakiveä putosi tuulen suunnan vuoksi erityisesti Pompejin suuntaan. Herculaneumissa kiveä satoi vähemmän, mutta tilanne näytti toki uhkaavalta ja moni varmasti lähti pakosalle. Seuraavana päivänä purkauksen nostovoima alkoi heikentyä ja tuhkapilvi romahti alas useammassa vaiheessa. Tuhkapilvestä putosi maahan kuumaa tuhkaa, mutaa, kiviainesta ja kaasuja. Tässä vaiheessa tuho koitti Herculaneumille, joka hautautui syvälle kuumaan tuhkaan. Kumpikaan kaupungeista ei siis hautautunut maata pitkin edenneeseen laavaan, mikä tuntuu olevan yleinen väärinkäsitys.

Suurin osa Herculaneumin asukkaista ehti paeta ennen pilven romahdusta, mutta kaupunkiin jääneet olivat tuhon omia, kun lämpötilaltaan useita satoja asteita ollut pilvi romahti kaupungin päälle. Herculaneumin satamasta on löytynyt 300 kuolonuhrin jäänteet, arviolta kymmenesosa kaupungin asukkaista.

Luurankoja Herculaneumin sataman holveissa.

Nykyasiantuntijat ovat arvioineet, ettei tulivuori ollut purkautunut 700 vuoteen ennen vuoden 79 purkausta. Alueen asukkaat eivät välttämättä siis ymmärtäneet elävänsä vaarallisessa paikassa.

Kuva Herculaneumin satamasta ja kaivausalueen vallista.
Yllä olevassa kuvassa näkyy alhaalla Herculaneumin sataman antiikin aikaisen merenrannan taso. Tästä näkee hyvin, miten syvälle Herculaneum peittyi. Meren ranta siirtyi 400 metriä kauemmas purkausta edeltäneeltä tasolta. Edellisessä kuvassa olleet luurangot ovat vasemmalla puolella olevissa holveissa.
Herculaneum hautautui jopa 25 metriä nykyisen maanpinnan alapuolelle, mikä tekee kaivauksista hankalampia kuin vain noin viiden metrin syvyydessä sijaitsevassa Pompejissa. Jo 1700-luvulla Herculaneumia tutkittiin kaivamalla tunneleita. Niiden avulla kaupungin eri puolille oli vaivattomampi päästä kuin kaivamalla kaikki maa-aines pois kohteiden päältä. Muun muassa Herculaneumin teatteriin päästiin tunneleita pitkin. Teatteri on edelleenkin maan alla.
Tunneli.

Tunneleita käyttämällä taloista haettiin arvoesineitä, jotka etenkin kaivausten ensimmäisen vuosisadan aikana saattoivat päätyä kuninkaallisten ja varakkaiden keräilijöiden palatseja koristamaan. Herculaneumin avokaivausten laajentaminen tarkoittaisi monin paikoin nykyisen kaupungin rakennusten purkamista kaivausten tieltä. Tunnelikohteisiin ei tavallisella vierailijalla ole asiaa. Teatteriin tosin ilmeisesti on mahdollista päästä opastetulla käynnillä yhtenä päivänä viikossa.

 
Restauroijia raunioissa.
Restaurointi- ja kunnossapitotyöt jatkuvat edelleenkin. Nykyään painotetaan jo esiin kaivettujen kohteiden tutkimusta ja säilyttämistä uusien alueiden kaivamisen sijaan.

Yksi pääasiassa vielä maan alla olevista kohteista on Villa dei papyri, jota on tutkittu pääasiassa tunnelikaivauksilla. Tämän valtavan luksushuvilan tiloista on löydetty suurin koskaan yhdestä paikasta löydetty kokoelma roomalaisia ja kreikkalaisia veistoksia.

Atleettia esittävä patsas Villa dei papirista.
Atleetti Villa dei papirin kokoelmasta. Napolin arkeologinen museo.
 
Auki rullattu hiiltynyt papyrus.
Auki rullattu hiiltynyt papyrus. Napolin arkeologinen museo.

Nimensä tämä villa on saanut sen tiloista löydetyistä lähes 1800 hiiltyneestä papyrusrullasta, jotka käsittelivät pääasiassa epikurolaista filosofiaa. Kyseessä on ainoa antiikin ajalta löydetty edes jossain muodossa säilynyt kirjasto. Muutenhan meidän aikaamme säilynyt antiikin kirjallisuus on kopioitu useaan otteeseen papyruksista kirjoiksi. Ihmeellistä kyllä, tutkijat ovat onnistuneet kehittämään menetelmiä hiiltyneissä kääröissä olevan tekstin lukemiseen. Työ on kuitenkin vaikeaa, ja vain osa on pystytty lukemaan. Lähes täysin mustuneiden papyrusten salaisuuksien selvittämiseen yritetään keksiä uusia menetelmiä. Uusiakin papyruksia saatetaan vielä löytää vain osin tutkitusta villasta. Villa dei papyrin kaivauspaikoille turisteilla ei ole pääsyä, mutta huvilan taidekokoelmaa voi ihailla Napolin arkeologisessa museossa.

Muutenkin Herculaneum oli varakas kaupunki. Se oli suosittu lomakohde Rooman valtakunnan aikana, kuten koko läheisen alueen rannikkoseutukin. Muutamia huviloita on kaivettu esiin myös Pompejin ja Herculaneumin ulkopuolelta. Seuraavalle tälle alueelle suuntautuvalle matkalle jäikin odottamaan useita kiinnostavia kohteita.

Toki Herculaneumissa oli kaikkea kaupunkilaisille tarpeellista ja arkista, kuten kylpylöitä, ruokakauppoja, tavernoita ja urheilupaikka.

Antiikin aikainen elintarvikemyymälä. Ruukkuja ja säilytyskoloja.
Aikansa elintarvikemyymälä

 

Merenjumala Tritonia eittävä mosaiikki Herculaneumin kylpylän naisten osastolla.
Merenjumala Tritonia esittävä mosaiikki Herculaneumin kylpylän naisten osastolla.
Vaurautensa vuoksi Herculaneumin taloissa oli paljon seinämaalauksia, aikansa kalliita statussymboleita. Herculaneumin seinämaalaukset ovat pääasiassa olleet melko tuoreita kaupungin hautautuessa. Suurin osa ns. neljättä Pompejin tyyliä. Neljännessä tyylissä aikaisempien tyylien arkkitehtuuriaiheisiin tuli lisää monimutkaisia suuren mittakaavan tarinallisia aiheita ja panoraamanäkymiä.
Augustaalien talon seinämaalauksia.

Niin sanottu Augustaalien pyhättö tai basilica on saattanut liittyä keisarikulttiin, mutta talo on saattanut olla myös hallinnollinen kokouspaikka. Seinämaalaukset ovat Herculaneumin hienoimmasta päästä, ja edustavat neljättä tyyliä.

Ensimmäisen tyylin seinämaalausta.
Herculaneumissa harvinaista ns. ensimmäisen tyylin seinämaalausta Samnilaisessa talossa. Talo on Herculaneumin vanhimpia, joten siksi maalaustyylikään ei ollut purkauksen aikaan uusinta huutoa. Ensimmäisessä tyylissä maalauksella jäljiteltiin kiviainesten pintoja, kuten tässä marmoria.
Kuva huoneesta, jonka seinällä on värikäs mosaiikki.
Hieno mosaiikki esittää merenjumala Neptunusta ja hänen vaimoaan, merinymfi Amfitriteä.
Hiiltynyt sänky ja taustalla seinämaalauksia.
Hiiltynyt sänky.

Herculaneumin nopeasti haudannut pyroklastinen materiaali oli koostumukseltaan erilaista kuin Pompejissa – ja se oli kuumempaa. Puu ja muut orgaaniset materiaalit eivät palaneet vaan ne karbonisoituivat välittömästi. Siksi esimerkiksi puiset esineet tai ihmisten luut ovat säilyneet Herculaneumissa Pompejia paremmin.

Hiiltynyttä puuta rakennuksessa.

Kun pyroklastinen pilvi romahti kaupunkiin, monien rakennusten katot ja yläkerrokset kärsivät vaurioita. Rakennuksia on restauroitu. 70 prosenttia talojen katoista on moderneja rakenteita.

Kaksikerroksinen rakennus Herculaneumissa.

Jos minulta kysytään, kannattaako vierailla sekä Pompejissa että Herculaneumissa, vastaus on, että totta kai molemmissa, jos vain aika riittää. Samana päivänä niitä ei kannata yrittää hoidella. Herculaneumin huolelliseen koluamiseen voisi hyvin käyttää kokonaisen päivän, mutta paikasta saa ihan hyvän käsityksen 2–3 tunnissa. Ehdimme vielä samana päivänä varsinaiselle sylttytehtaalle eli ylös Vesuviuksen huipulle.

Henkilö kuuntelee audioguidesta selostusta.

Kännykän näköinen audioguide on ehdottoman suositeltava apu kaupunkiin tutustumisessa.

Herculaneumin raunioita yleiskuvassa.

Katso tästä BBC:n dokumentti The Other Pompeii – Life and Death in Herculaneum, jossa johtava Herculaneum-asiantuntija professori Andrew Wallace-Hadrill innostuneesti esittelee Herculaneumin elämää ja tuhoa.

Kirjoja

Andrew Wallace-Hadrill: Herculaneum : past and future 

Joanne Berry: The Complete Pompeii

Pompeji – Venuksen kaupunki

Pompei Ercolano Vesuvio – Civiltà, arte e storia

 

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *